torstai, 8. joulukuu 2011

Synttärit juhlittu, nyt odotan joulua!

Heippa ystäväiseni!

 

Nyt on virallisesti syntymäpäivät juhlittu! Viimeiset vieraat siis kävivät nyt viikonloppuna. Sain lahjaksi ihan oman ruokapöydän! Se on upea!  Äiti oli tehnyt upean täytekakun. Siinä oli täytteenä hirven ja kanan jauhelihaa, lohiöljyä kostukkeena ja kermapäällinen! Nams!

Vieraina kävi ystäväni Saga sekä Unto, joiden kanssa syötiin kakkua ihan kunnolla! Sain lahjaksi koirannameja ja purulelun, jonka kyllä Saga sitten söi.. :)

Tässä saan ensipuraisun kakkua!

Paras lahja oli kuitenkin se, kun satoi kunnolla lunta! Telmimme Unton kanssa lumihangessa ihan kunnolla. Leikimme minun pallolla, mutta siitä kyllä meinasi sitten tulla vähän jopa riitaa.. Onneksi se oli äkkiä sovittu ja unohdettu!

Seuraavalla viikolla kävin sitten rokotuksissa, vaikka en kyllä pidä hirveästi eläinlääkärillä käymisestä. Ja isän mielestä joudun ihan lihotuskuurille!

Ja nyt viikonloppuna kävivät ukki ja mummi ja toivat hirveästi herkkuja ja sen ihanan ruokapöydän! :) Sain hirvenlihaa ja luita myös.

Nyt odottelemme joulua. Äiti on laittanut joululiinat ja kynttilöitä, sekä leiponut torttuja. Ne ovat kyllä erityisen hyviä! Söin lähemmäs toistakymmentä kun olin yksin kotona.

Nyt on ihanaa, kun on lunta kokoajan. Äiti on kyllä tehnyt minulle muutaman kasan sitä siltä varalta, ettei ne sulaisi niin äkkiä pois, mikäli sää vielä lämpenee (toivottavasti ei!!). Käyn aamulla aina kunnon lenkin pihalla ja sitten tulen äidin ja isän väliin sänkyyn siitä pötköttämään. (Tosin, isä ottaa kyllä aika usein kunnon äkkilähdöt....)

 

Kuulemisiin ystäväni taas ja ihanaa joulun odotusta!! :)

 

 

 

sunnuntai, 20. marraskuu 2011

Unto kävi kylässä ja talvi tekee tuloaan!

Vihdoin ne tuli... Nimittäin pakkaset! Aivan ihanaa, kun ei kokoajan ole niin kauhean kuuma! Tulisi vielä vaan lunta kunnolla, niin saisi kunnon leikit pystyyn.

Unto kävi taas eilen. Meillä oli kivat leikit keskenämme. Saatiin painia ihan kunnolla ja juosta ulkona. Tosin, Unto on nopeampi kuin minä, sekä vähän ketterämpi, niin en ihan aina pysynyt kaikissa käänteissä mukana. Mutta minä pystyn sentään massan voimalla päihittämään, nimittäin istun päälle! He he he, sille ei voi kukaan mitään! ;)

 

Tänään sitten kävin aamulla ulkona touhuamassa ja kun tulin sisälle, pääsin sänkyyn äipän viereen möyrimään. On kyllä ehkä parasta ikinä, kun pääsee pakkasesta lämpimään sänkyyn.

Tänään sain jo kokeilla tonttulakkia. Se oli kyllä vähän pieni... Kiva kun tulee joulu ja saa KINKKUA! NAMS! Ja vielä parempaa: kohta on synttärit! Ollaan kutsuttu jo Unto kylään, sekä mummi ja ukko. Toivottavasti myös Saga ja Leo kävisivät ja Masi.

 

 

Otettiin tänään valokuvia taas. Osasin olla komea malli :)

maanantai, 14. marraskuu 2011

Sain tänään uuden bestiksen!

Hei kaikki!

 

Siis vähänkö tänään oli LOISTAVA päivä! Aamulla kävin vähän puuhastelemassa ulkona ja sitten pihaan kurvasi ihan uusi auto. Ihmettelin miksi äiti laittoi minut kiinni ja mentiin katsomaan. Sieltä sitten takakontista loikkasi samanlainen berniläinen kuin minä! Sen nimi oli Unto ja se oli vähän nopeampi ja vanhempi kuin minä. Alkuun vähän ihmettelin ja muristiin vähän, mutta sitten otin pallon ja alettiin leikkiä - kuinka hauskaa se olikaan! Kerrankin ystävä, jonka perässä minäkin pysyin! Ja miten kiva oli painia samankokoisen kaverin kanssa!

Saatiin leikkiä pari tuntia ja täytyy kyllä sanoa, että oli tosi hauska päivä! En olisi malttanut antaa Unton lähteä, vaan heittäydyin koko painolla pitkin pituuttani, kun äiti yritti saada minut sisälle. Sitten ne ryökäleet huijasivat makkaralla.,,

 

Tässä Unto ja minä tehdään tuttavuutta.

sunnuntai, 13. marraskuu 2011

Hellou taas!

Heippa kaikki ystäväiseni!

 

Anteeksi KAUHEASTI, kun olen ollut hetken poissa. Siihen on kyllä syynsä, nimittäin tuossa yksi päivä otin ja purin äidin läppärin johdon kolmeen osaan... Eli ei paljon ole äiti voinut päivittää tilannetta, kun ei ole tietokone ollut toiminnassa. Se on kyllä harmi, sillä olisi NIIIN paljon kerrottavaa.

 

 

Tässä yksi päivä kotona yksin ollessani sain auki äidin salikassin ja löysin sieltä deodoranttipullon. Ketään ei luonnollisesti ollut kotona kertomassa, että "Ei, ei ole viisasta puraista reikää tuohon", joten otin purkin tukevaan otteeseen hampaideni väliin ja "PUFFFF". Koko sisältö tuli pitkin taloa ja suuhuni ja jestas! Kyllä säikäytti! Kohtapa äiti ja isä tulivatkin kotia ja voitte kuvitella mikä meteli alkoi, kun minä olin hieman butaanipöllyssä ja henki haisi ihan naiselle... Tilanteen rauhoituttua kömmin äidin viereen sänkyyn ja pyysin anteeksi. Ja sainkin.

Sen koommin en ole itsekseni pureskellut mikään mikä ei ole omaa. Mutta olen huomannut, että äiti tekee ihan järkyttävän hyvää ruokaa! Viimeksi ne jätti liedelle minulle yli puolet makaronilaatikosta. En ymmärrä, miksi ihmeessä siinä oli joku folio päällä, mutta minäpä viskasin sen folion lattialle ja pistelin kaiken poskeeni. En kyllä ymmärrä miksi se oli pitänyt jättää sinne liedelle, eikä suoraan lattialle. Olisi helpottanut ruokailua huomattavasti. No, sieltähän ne ihmisetkin syö, joten siksi vissiin minunkin piti.

Jonkun verran olen huomannut, että kannattaa myös laittaa ruokaa jemmaan. Muutaman tortillapussin piilotin pitkin taloa ja osan letuistakin pitkiinsä. Ne vaan taisi äiti ja isä löytää, koska en ole nähnyt niitä! Yksi oli sohvan välissä, yksi kylppärissä... Vaan enää ei missään!  :(

Tänään kuitenkin tulimme papan isänpäiväjuhlilta kotiin. Oli kyllä hyvät juhlat, sain kakkua ja kaikkea! Sekä leikkiä kissojen Aatun ja Eetun kanssa, ne ovat kyllä kivoja kavereita! Paluumatkalla nähtiin kävelytiellä kaksi nöffityttöä. Äiti hiljensi vauhtia ja avasi ikkunan, jotta voin katsella niitä, mutta HALOO! Ne oli tyttöjä! Tottakai minä otin ja ampaisin auton ikkunasta pihalle kuin luotijuna ja menin tekemään tuttavuutta. Ne oli kyllä aika hurjia tyttöjä, komensivat aika pitkään ja minua alkoi jopa vähän pelottaa. Äiti se kerran jo kiikutti minut välissä autoon, mutta karkasin sitten etuoven kautta vielä uudestaan tekemään tuttavuutta. Ne oli kivoja likkoja ne!

Kotona sitten olikin vastassa poni-Demsi ja aasi-Maria. Sain hirvenluun ja menin ystävieni luokse sitä syömään.  Huomenna äiti menee taas töihin. En oikein pidä siitä, sillä äiti ei ole juurikaan tehnyt töitä muualla kuin kotona koko minun elämäni aikana. Aina kun se meikkaa vessassa, käyn vähän sanomassa sille, että vois kyllä jäädä kotiinkin. Onneksi isä on minun kanssa kotona, yleensä makaan hänen sylissään sohvalla ja katson telkkaria. Laatuaikaa miesten kesken ;)

Huomenna tulee Unto-berni kylään! Saa nähdä miten hauskaa siitä tulee!

 

Ensi kertaan ystävät!

 

 

tiistai, 20. syyskuu 2011

Liian paksu perhoseksi...?

Eilen oli kiva päivä. Käytiin illalla kunnon lenkillä minun parhaan ystävän Sagan kanssa. Oli aika pimeää ja äiti siinä huolestui, kun en näy kunnolla. No, tänään sitten äiti kävi etsimässä minulle heijastinta. Ei kuulemma ollut tarpeeksi isoja! Toi se sellaisen väliaikaisen liivin, ennenkuin se netistä tilattu huomiopanta tulee. Äidin mielestä oli naurettavaa, kun kaikki oli järjestäin liian pienen näköisiäkin jo. Saan sellaisen välkkyvän pannan, jonka pitäs kans sitten näkyä. Tosin, jos siinäkin riittää mitta... :)

Aamulla kävin ulkona nukkumassa vähän aikaa. Satoi vettä ja olin sitten vähän märkä ja hiekkainen, joten kun olisin tullut taas sänkyyn, iskä veti minut pois. Menin sitten vähän vaivihkaa äidin päälle sillein puolittain pötköttämään ja nuolemaan naamasta, jotta se heräisi. Sänky on vaan niiiin ihana ja lämmin paikka, jos käy kylmässä vesisateessa! Kumma ettei ihmiset sitä muka tajua..

Tänään pitäs olla kuulemma kylpypäivä. Saas nähdä onnistuuko, en pahemmin välitä suihkussa olemisesta. Kerran pyörin kalan perkausjätteissä ja haisin ihanalle, niin äiti nappas kiinni ja vei suihkuun. Onneksi vähän livistin siitä kesken kaiken ja pääsin ravistelemaan itseni kylppäriin. Sen jälkeen kuului kauhea meteli, että: "nyt koko kylppäri haisee kalalle"..

Nyt odottelen sitten jännityksellä sitä uutta valopantaa ja pidän siihen asti tuota vähän liian pientä heijastinliiviä... :)